• Yleinen

    Kuka määrittelee, kuinka paljon tukea lapsi tarvitsee?

    Opetusministeri Anders Adlercreutz kirjoitti Helsingin Sanomissa 14.10.2026, että kaikilla lapsilla on oikeus saada tarvitsemansa tuki. Jos ryhmässä annettava tuki ei riitä, oppilaalla on oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Resurssipula ei saa olla peruste tuen epäämiselle, eikä myöskään se, että lapsi pärjää oppiaineissa hyvin. Hyvältä kuulostaa. Ongelma on vain yhdessä sanassa: tarvitsemansa. Mistä tiedämme, kuinka paljon tukea lapsi tarvitsee? Tuen tarve ei ole lapsessa oleva ominaisuus, jonka voisi yksinkertaisesti mitata. Se syntyy suhteessa ympäristöön, tilanteeseen ja siihen, mitä lapselta odotetaan. Jos oppilas jaksaa keskittyä tehtävään viisi minuuttia, tarvitseeko hän tukea? Riippuu tehtävästä, oppilaan iästä, luokan työrauhasta, ryhmän koosta, opetuksen järjestämisestä ja siitä, kuinka pitkää keskittymistä tilanteessa ylipäätään pidetään kohtuullisena. Sama lapsi voi pienessä…

  • Digipedagogiikka,  Koulu ja oppiminen

    Minä kehittäjäopettajana digitaalisessa yhteiskunnassa

    Digitaalisen kehittäjäopettajan tie ei ole helppo. Burn outin resepti on yksinkertainen: annetaan paljon vastuuta ja vähän valtaa. Tämänkin takia useimmat kehittäjäopettajat kuolevat nuorena. Toiset muuttuvat vain käveleviksi zombeiksi, jotka vastailevat lakonisen kyynisesti kysymyksiin Windowsin uudelleen käynnistämisestä, iMovien tiedostojen siirtämisestä ja Google Driven linkittämisestä naapurikoulun opettajille. Itseni näen ristiin tai älytauluun naulittuna ja jaloissani lukee teksti: ”Hän antoi kaikkensa, mikä ei ollut paljon, mutta silti liikaa.” Digitaalinen haitari on heterogeenisyydessään levähtänyt naapurikunnan puolelle. Eli osaamisentasot vaihtelevat niin paljon kuin ne nyt vain voivat vaihdella. Tämä tekee kouluttamisesta ja auttamisesta haastavaa. Toiset harjoittelevat koneen käynnistämistä ja kirjautumista, kun toiset tekevät paraabeleja Teamsin luokanmuistikirjassa oppilaiden kanssa. Tällaisen porukan kohtaaminen oikealla koulutussisällöllä on vaikeaa.…

  • Digipedagogiikka,  Koulu ja oppiminen

    Fyysiset ja digitaaliset oppimisympäristöt koulussani

    Työskentelen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa, joka on suhteellisen tyypillinen 2000-luvun alun koulurakennus. Punaista tiiltä, kolme kerrosta ja yksi pitkä käytävä joka kerroksessa. Toinen pääty on omistettu yläkoululle ja lukiolle, toinen alakoululle. Luokkahuoneita voinee luonnehtia “perinteisiksi” – näiden keskellä on soluauloja, joissa voisi työskennellä, mutta kalustus on varsin puutteellista. Koulun rakenteet asettavat suuria haasteita kattavalle ja toimivalle wifi-verkolle eikä yliopisto olekaan kyennyt toimittamaan meille toimivaa nettiä. Tästä kärsimme perusopetuksessa joka päivä ja se turhauttaa digiloikkaa yrittäviä oppilaita, opetusharjoittelijoita ja opettajia. Koulu on täynnä vanhaa analogista tekniikkaa, jota on yritetty tekohengittää 2020-lukua kohti heikoin tuloksin. Jokaisessa luokassa on valtavat AV-pöydät ja piuhaa muutama kymmenen metriä, jotta särisevä analogi ääni saadaan ajettua muutaman…

  • Digipedagogiikka,  Koulu ja oppiminen

    2000-luvun osaaminen: miten näkyy omassa työssäni

    Aloitan erityisopetustunnin suunnittelun yleensä avaamalla iPhonen Office Lens -sovelluksen, jolla otan kuvia tarvitsemistani teksteistä, tehtävistä ja muista materiaaleista. Sovellus muuntaa analogisen tekstin digitaaliseksi ja muokattavaksi. Yleensä siirrän materiaalin OneNoteen, johon jatkan linkkien ja muun materiaalin keräämistä tuntia varten. Itse tunnilla istun useimmiten oppilaiden kanssa pöydän ympärillä ja oma OneNoteni näkyy langattomasti datatykin heijastamana valkokankaalla. Tietokoneeni, joka on varustettu kosketusnäytöllä ja digikynällä, kiertää joko oppilailla tai on minun käsissäni ja teemme yhdessä tehtäviä sillä. Joskus oppilaat tekevät tehtävät omaan esim. kirjaansa ja minä demonstroin samaa OneNoten kautta valkokankaalla. Voin helposti suurentaa tarkasteltavat asiat koko taulun kokoisiksi ja merkitä eri asioita eri väreillä ja merkinnöillä. Monet hahmotushäiriöistä kärsivät oppilaat hyötyvät tällaisesta työskentelystä…