Erityisopettaja opettaa pientä oppilasryhmää koulun käytävällä luokkahuoneen vieressä.

Ryhmämuotoinen tuki – eli mitä tahansa, kunhan sanotaan ryhmä

Erityisopettaja opettaa pientä oppilasryhmää koulun käytävällä luokkahuoneen vieressä.

Oppimisen tuen uudistuksessa on yksi erinomainen käsite: joustavasti ryhmämuotoisesti. Se kuulostaa siltä, että joku tietää tarkalleen, mitä tarkoittaa. Ei tiedä. Tai ainakaan sitä ei ole määritelty niin, että tavallinen kuolevainen voisi olla varma.

Laissa puhutaan ryhmäkohtaisista tukimuodoista. OPS sanoo, että niitä toteutetaan ensisijaisesti joustavasti ryhmämuotoisesti. Selvä. Kuinka iso ryhmä? Ei määritelty. Missä tilassa? Ei olennaista. Pitääkö olla koko luokka? Ei. Voiko olla kuusi oppilasta? Voi. Kolme? Toki. Voiko erityisopettaja ottaa oppilaat viereiseen huoneeseen? Voi.

Eli ryhmämuotoinen tuki tarkoittaa ilmeisesti sitä, että on olemassa ryhmä. Hyvä alku.

Erityisopettajan pitää olla luokassa

Tätä kuulee yllättävän paljon: “Ryhmäkohtainen tuki tarkoittaa, että erityisopettaja on luokassa.” Ei tarkoita. Se tarkoittaa, että joku on päättänyt järjestää tuen sillä tavalla.

Ja sanotaan tämä nyt samalla selvästi: on äärimmäisen hyödyllistä, että erityisopettaja on välillä samanaikaisopettajana luokassa. Erityisopettajan pitää nähdä koko ryhmä. Hänen pitää nähdä, miten oppilaat toimivat omassa luokassaan, millaisissa tilanteissa vaikeudet syntyvät, miten opetus etenee ja millaiset rakenteet tukevat tai kuormittavat oppilaita. Jos erityisopettaja näkee aina vain ne kuusi oppilasta, jotka tulevat hänen luokseen, hän näkee vain osan kokonaisuudesta.

Mutta tästä ei seuraa, että erityisopettajan pitäisi aina olla luokassa. Samanaikaisopetus on työkalu. Pienempi joustava ryhmä on toinen työkalu. Hyvä erityisopetus tarvitsee molempia.

Ja tässä tulee vastaan yksi hyvin käytännöllinen ongelma. Jos koulussa ei ole tiloja, “joustavasti muodostettu pienempi ryhmä” voi tarkoittaa käytännössä sitä, että erityisopetus järjestetään jossain koulun käytävällä vessojen ja naulakoiden katveessa, häiriöherkkien oppilaiden kanssa, sukat märkinä, siivoojan vahatessa lattiaa vieressä ja terveydenhoitajan kulkiessa hakemassa oppilaita terveystarkastukseen.

Joku etsii kadonnutta hanskaa. Joku huutaa käytävän toisesta päästä. Ja sitten ihmetellään, miksi oppilas ei keskity.

Tässäkin olisi ehkä hyvä muistaa, että joustavuus ei tarkoita tilattomuutta.

Jos kuusi oppilasta tarvitsee hitaamman tahdin, rauhallisemman tilan ja enemmän toistoa, ei heidän tukensa lakkaa olemasta ryhmäkohtaista sillä hetkellä, kun ovi menee kiinni heidän takanaan. Sama opetus luokan takaosassa = ryhmäkohtaista tukea. Sama opetus kahdeksan metriä kauempana viereisessä huoneessa = jotain aivan muuta?

Tuskin laki toimii Bluetoothilla.

Karvikin kysyi, mitä tämä tarkoittaa

Karvi huomautti jo OPS-luonnoksesta, että olisi tärkeää määritellä, mitä “joustavasti ryhmämuotoisesti” tarkoittaa.

Erittäin hyvä kysymys.

Lopulliseen OPSiin jäi: joustavasti ryhmämuotoisesti.

Kiitos vastauksesta.

Sitten tulee pienempi ryhmä

Ryhmäkohtaista tukea voi antaa pienemmässä ryhmässä. Mutta pienryhmä voi olla eri asia.

Pienempi ryhmä. Pienryhmä. Ero on yksi sana ja mahdollisesti koko tukijärjestelmä.

Tässä kohtaa suomalainen kouluhallinto lähestyy jo performanssitaidetta.

Ehkä pitäisi kysyä oikea kysymys

Ehkä oikea kysymys ei olekaan, missä erityisopettaja seisoo, kuinka monta metriä hän on luokanopettajasta tai onko ovi auki vai kiinni.

Parempi kysymys olisi: mihin tuki kohdistuu ja miksi tämä ryhmä on muodostettu?

Siinä on koko asian ydin. Jos ryhmä muodostetaan joustavasti opetustilanteen ja tarpeen mukaan, ollaan ryhmäkohtaisen tuen maailmassa. Jos taas tuki rakentuu nimetyn oppilaan yksilöllisen, säännöllisen tuen tarpeen ympärille, ollaan jo toisen asian äärellä.

Ja jos joku edelleen kysyy, mitä “joustavasti ryhmämuotoisesti” tarkoittaa, niin tällä hetkellä paras tiivistelmä lienee:

Ryhmässä. Jotenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *