{"id":41,"date":"2019-12-27T14:08:16","date_gmt":"2019-12-27T14:08:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.opetta.net\/?p=41"},"modified":"2019-12-28T09:52:22","modified_gmt":"2019-12-28T09:52:22","slug":"mina-kehittajaopettajana-digitaalisessa-yhteiskunnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.opetta.net\/?p=41","title":{"rendered":"Min\u00e4 kehitt\u00e4j\u00e4opettajana digitaalisessa yhteiskunnassa"},"content":{"rendered":"\n

Digitaalisen kehitt\u00e4j\u00e4opettajan tie ei ole helppo. Burn outin resepti on yksinkertainen: annetaan paljon vastuuta ja v\u00e4h\u00e4n valtaa. T\u00e4m\u00e4nkin takia useimmat kehitt\u00e4j\u00e4opettajat kuolevat nuorena. Toiset muuttuvat vain k\u00e4veleviksi zombeiksi, jotka vastailevat lakonisen kyynisesti kysymyksiin Windowsin uudelleen k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, iMovien tiedostojen siirt\u00e4misest\u00e4 ja Google Driven linkitt\u00e4misest\u00e4 naapurikoulun opettajille. Itseni n\u00e4en ristiin tai \u00e4lytauluun naulittuna ja jaloissani lukee teksti: ”H\u00e4n antoi kaikkensa, mik\u00e4 ei ollut paljon, mutta silti liikaa.”<\/p>\n\n\n\n

Digitaalinen haitari on heterogeenisyydess\u00e4\u00e4n lev\u00e4ht\u00e4nyt naapurikunnan puolelle. Eli osaamisentasot vaihtelevat niin paljon kuin ne nyt vain voivat vaihdella. T\u00e4m\u00e4 tekee kouluttamisesta ja auttamisesta haastavaa. Toiset harjoittelevat koneen k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 ja kirjautumista, kun toiset tekev\u00e4t paraabeleja Teamsin luokanmuistikirjassa oppilaiden kanssa. T\u00e4llaisen porukan kohtaaminen oikealla koulutussis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 on vaikeaa. Osalta menee yli, osalta ali. Koulutus onkin muuttunut tarvel\u00e4ht\u00f6isemm\u00e4ksi ja yksil\u00f6llisemm\u00e4ksi. Se taas kysyy lis\u00e4\u00e4 v\u00e4henevi\u00e4 resursseja ja kameleontin vuorovaikutuskykyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kuitenkin kaivattaisiin entist\u00e4 enemm\u00e4n yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Digitaalinen oppiminen yhteis\u00f6ss\u00e4 tehostuu ja on kaikille motivoivampaa, kun ihmiset tekev\u00e4t samoissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 samoja asioita samoilla tavoilla. Syviss\u00e4 vesiss\u00e4 edell\u00e4 uivien digigurujen ongelma on joskus se, ett\u00e4 he tekev\u00e4t (koska ovat joutuneet yksin oppimaan) asiat jollakin omintakeisella tavallaan, jonka transferi yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 yleiseksi ty\u00f6tavaksi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole edes mahdollinen tai ainakaan paras sellainen.<\/p>\n\n\n\n

Kehitt\u00e4j\u00e4opettajana, digitutorina, minun jopa p\u00e4\u00e4asiallisin teht\u00e4v\u00e4ni on kehitt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 yhteis\u00f6llisi\u00e4 malleja \u2013 ty\u00f6nkulkuja, joilla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n koko yhteis\u00f6\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintatapaan. Se ei ole helppoa ja oman valtavan haasteensa luo n\u00e4iden mallien kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi niiden jakamisen vaikeus. Omintakeiset ty\u00f6nkulkunsa opetellut digiguruopettaja on vaikea saada \u201dperuuttamaan\u201d johonkin toiseen tapaan tehd\u00e4 sama asia, koska tuon tavan yhteis\u00f6llisyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy h\u00e4nelle oikeastaan vaivana ja jopa v\u00e4hemm\u00e4n tehokkaana toimintatapana. Se, ett\u00e4 yhteis\u00f6llinen digitaalinen toimintatapa paljastaa hy\u00f6dyllisyytens\u00e4 vaatii aikaa, jolloin koko yhteis\u00f6 ehtii siihen mukaan. Oppilaiden kumulatiivinen osaaminen kasvaa hitaasti mutta eksponentiaalisesti verrattuna pirstaloituneeseen \u201djokainen tekee tavallaan\u201d-malliin.<\/p>\n\n\n\n

Jotkut digiep\u00e4natiivit digineitsyet opettajat ottavat t\u00e4llaiset mallit suurella kiitollisuudella vastaan, jos heille voidaan \u201dluvata\u201d n\u00e4iden mallien lunastavan itsens\u00e4 yhteis\u00f6llisess\u00e4 tulevaisuudessa. Digitukea tulisikin suunnata juuri n\u00e4ille opettajille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin \u201dv\u00e4\u00e4ri\u00e4\u201d ty\u00f6tapoja ehtii synty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan pit\u00e4\u00e4 tietty kuitenkin sallia kaikki tavat toimia digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 pedagogista vapautta sek\u00e4 digitaalista kokeilunhalua ja rohkeutta. Niinp\u00e4 digitaalisen kehitt\u00e4j\u00e4opettajan ty\u00f6 on varsinaista tasapainoilua individualismin ja yhteis\u00f6llisen koherenssin kaipuun v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kun yhteiskunta kehittyy so. digitalisoituu, niin kehitt\u00e4j\u00e4opettajan tulisi pysy\u00e4 per\u00e4ss\u00e4 tai siis edell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa kouluttautumista. Kehitt\u00e4j\u00e4opettajan ja erityisesti varsinaisen digitutorin tulisi olla se, jota ennen kaikkea koulutetaan, koska h\u00e4n voi sitten jakaa t\u00e4t\u00e4 tietotaitoa edell\u00e4 mainituin kriteerein sovellettuna eteenp\u00e4in omassa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Usein t\u00e4m\u00e4 koulutusaspekti j\u00e4\u00e4 kuitenkin valitettavan v\u00e4h\u00e4lle resurssille ja ajatellaan jopa, ett\u00e4 kehitt\u00e4j\u00e4open tulisi osata n\u00e4m\u00e4 asiat kuin itsest\u00e4\u00e4n. Koulutus on kuitenkin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ja se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s verkostoitumismieless\u00e4. Digikehitt\u00e4j\u00e4 saa tavata kohtalotovereitaan ja hioa hulluja ideoitaan vasten n\u00e4iden toisten marttyyrien aivonystyr\u00f6it\u00e4. Digiopettajan kouluttaminen vaatii resursseja, mutta tuo lopulta huomattavia kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Henkil\u00f6kohtaisella tasolla olen j\u00e4lleen kerran yll\u00e4tt\u00e4nyt itseni aidosti miettim\u00e4st\u00e4 haluanko jatkaa digikehitt\u00e4j\u00e4n polkua. Digituutorin osana on usein olla sylkykuppi: joka ikinen toimimaton kone, laite ja ohjelmisto on ik\u00e4\u00e4n kuin digiopen syyt\u00e4. Sit\u00e4 muuttuu ty\u00f6toverista k\u00e4velev\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00f6ohjeeksi ja googlehauksi. V\u00e4lill\u00e4 on aikoja, jolloin en pysty k\u00e4ym\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tai edes vessassa ilman, ett\u00e4 joku heitt\u00e4\u00e4 digikysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Silti t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n innostavaa ja kiinnostavaa sek\u00e4 merkityksellist\u00e4. Bitit virtaavat veress\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Digitaalisen kehitt\u00e4j\u00e4opettajan tie ei ole helppo. Burn outin resepti on yksinkertainen: annetaan paljon vastuuta ja v\u00e4h\u00e4n valtaa. T\u00e4m\u00e4nkin takia useimmat kehitt\u00e4j\u00e4opettajat kuolevat nuorena. Toiset muuttuvat vain k\u00e4veleviksi zombeiksi, jotka vastailevat lakonisen kyynisesti kysymyksiin Windowsin uudelleen k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, iMovien tiedostojen siirt\u00e4misest\u00e4 ja Google Driven linkitt\u00e4misest\u00e4 naapurikoulun opettajille. Itseni n\u00e4en ristiin tai \u00e4lytauluun naulittuna ja jaloissani lukee teksti: ”H\u00e4n antoi kaikkensa, mik\u00e4 ei ollut paljon, mutta silti liikaa.” Digitaalinen haitari on heterogeenisyydess\u00e4\u00e4n lev\u00e4ht\u00e4nyt naapurikunnan puolelle. Eli osaamisentasot vaihtelevat niin paljon kuin ne nyt vain voivat vaihdella. T\u00e4m\u00e4 tekee kouluttamisesta ja auttamisesta haastavaa. Toiset harjoittelevat koneen k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 ja kirjautumista, kun toiset tekev\u00e4t paraabeleja Teamsin luokanmuistikirjassa oppilaiden kanssa. T\u00e4llaisen porukan kohtaaminen oikealla koulutussis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 on vaikeaa. Osalta menee yli, osalta ali. Koulutus onkin muuttunut tarvel\u00e4ht\u00f6isemm\u00e4ksi ja yksil\u00f6llisemm\u00e4ksi. Se taas kysyy lis\u00e4\u00e4 v\u00e4henevi\u00e4 resursseja ja kameleontin vuorovaikutuskykyj\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kuitenkin kaivattaisiin entist\u00e4 enemm\u00e4n yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Digitaalinen oppiminen yhteis\u00f6ss\u00e4 tehostuu ja on kaikille motivoivampaa, kun ihmiset tekev\u00e4t samoissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 samoja asioita samoilla tavoilla. Syviss\u00e4 vesiss\u00e4 edell\u00e4 uivien digigurujen ongelma on joskus se, ett\u00e4 he tekev\u00e4t (koska ovat joutuneet yksin oppimaan) asiat jollakin omintakeisella tavallaan, jonka transferi yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 yleiseksi ty\u00f6tavaksi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole edes mahdollinen tai ainakaan paras sellainen. Kehitt\u00e4j\u00e4opettajana, digitutorina, minun jopa p\u00e4\u00e4asiallisin teht\u00e4v\u00e4ni on kehitt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 yhteis\u00f6llisi\u00e4 malleja \u2013 ty\u00f6nkulkuja, joilla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n koko yhteis\u00f6\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintatapaan. Se ei ole helppoa ja oman valtavan haasteensa luo n\u00e4iden mallien kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi niiden jakamisen vaikeus. Omintakeiset ty\u00f6nkulkunsa opetellut digiguruopettaja on vaikea saada \u201dperuuttamaan\u201d johonkin toiseen tapaan tehd\u00e4 sama asia, koska tuon tavan yhteis\u00f6llisyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy h\u00e4nelle oikeastaan vaivana ja jopa v\u00e4hemm\u00e4n tehokkaana toimintatapana. Se, ett\u00e4 yhteis\u00f6llinen digitaalinen toimintatapa paljastaa hy\u00f6dyllisyytens\u00e4 vaatii aikaa, jolloin koko yhteis\u00f6 ehtii siihen mukaan. Oppilaiden kumulatiivinen osaaminen kasvaa hitaasti mutta eksponentiaalisesti verrattuna pirstaloituneeseen \u201djokainen tekee tavallaan\u201d-malliin. Jotkut digiep\u00e4natiivit digineitsyet opettajat ottavat t\u00e4llaiset mallit suurella kiitollisuudella vastaan, jos heille voidaan \u201dluvata\u201d n\u00e4iden mallien lunastavan itsens\u00e4 yhteis\u00f6llisess\u00e4 tulevaisuudessa. Digitukea tulisikin suunnata juuri n\u00e4ille opettajille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin \u201dv\u00e4\u00e4ri\u00e4\u201d ty\u00f6tapoja ehtii synty\u00e4. Samaan aikaan pit\u00e4\u00e4 tietty kuitenkin sallia kaikki tavat toimia digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 pedagogista vapautta sek\u00e4 digitaalista kokeilunhalua ja rohkeutta. Niinp\u00e4 digitaalisen kehitt\u00e4j\u00e4opettajan ty\u00f6 on varsinaista tasapainoilua individualismin ja yhteis\u00f6llisen koherenssin kaipuun v\u00e4lill\u00e4. Kun yhteiskunta kehittyy so. digitalisoituu, niin kehitt\u00e4j\u00e4opettajan tulisi pysy\u00e4 per\u00e4ss\u00e4 tai siis edell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa kouluttautumista. Kehitt\u00e4j\u00e4opettajan ja erityisesti varsinaisen digitutorin tulisi olla se, jota ennen kaikkea koulutetaan, koska h\u00e4n voi sitten jakaa t\u00e4t\u00e4 tietotaitoa edell\u00e4 mainituin kriteerein sovellettuna eteenp\u00e4in omassa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Usein t\u00e4m\u00e4 koulutusaspekti j\u00e4\u00e4 kuitenkin valitettavan v\u00e4h\u00e4lle resurssille ja ajatellaan jopa, ett\u00e4 kehitt\u00e4j\u00e4open tulisi osata n\u00e4m\u00e4 asiat kuin itsest\u00e4\u00e4n. Koulutus on kuitenkin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ja se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s verkostoitumismieless\u00e4. Digikehitt\u00e4j\u00e4 saa tavata kohtalotovereitaan ja hioa hulluja ideoitaan vasten n\u00e4iden toisten marttyyrien aivonystyr\u00f6it\u00e4. Digiopettajan kouluttaminen vaatii resursseja, mutta tuo lopulta huomattavia kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Henkil\u00f6kohtaisella tasolla olen j\u00e4lleen kerran yll\u00e4tt\u00e4nyt itseni aidosti miettim\u00e4st\u00e4 haluanko jatkaa digikehitt\u00e4j\u00e4n polkua. Digituutorin osana on usein olla sylkykuppi: joka ikinen toimimaton kone, laite ja ohjelmisto on ik\u00e4\u00e4n kuin digiopen syyt\u00e4. Sit\u00e4 muuttuu ty\u00f6toverista k\u00e4velev\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00f6ohjeeksi ja googlehauksi. V\u00e4lill\u00e4 on aikoja, jolloin en pysty k\u00e4ym\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tai edes vessassa ilman, ett\u00e4 joku heitt\u00e4\u00e4 digikysymyksi\u00e4. Silti t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n innostavaa ja kiinnostavaa sek\u00e4 merkityksellist\u00e4. Bitit virtaavat veress\u00e4ni.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/41"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=41"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":49,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions\/49"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}