{"id":1,"date":"2018-09-06T12:12:44","date_gmt":"2018-09-06T12:12:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.opetta.net\/?p=1"},"modified":"2018-09-22T18:07:19","modified_gmt":"2018-09-22T18:07:19","slug":"hello-world","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.opetta.net\/?p=1","title":{"rendered":"Digitaalisen kulttuurin murros ty\u00f6ss\u00e4 ja vapaa-ajalla"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n

Vanhat mittarit eiv\u00e4t mittaa uusia taitoja kirjoitti joku HS:n mielipidepalstalla. Totta. Olen kuullut liian monta h\u00f6p\u00f6h\u00f6p\u00f6-esitelm\u00e4\u00e4 ja mielipidett\u00e4 siit\u00e4, kuinka lapset eiv\u00e4t opi, muista ja pysty keskittym\u00e4\u00e4n digitaalisten v\u00e4lineiden avulla.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tied\u00e4n useita opettajia, jotka jakavat tunnin alussa digitaaliset muistiinpanonsa tunnista ja sill\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 asioista oppilaille s\u00e4hk\u00f6isesti. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oppilaat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 omilla huomioillaan ja jatkavat prosessia yhteisty\u00f6ss\u00e4 toistensa kanssa vuorovaikuttaen aikaan ja paikkaan sitoutumatta rakentaen yhteisi\u00e4 ja omia muistiinpanojaan ja teht\u00e4vi\u00e4 koskien opittavaa asiaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Haluaako joku menn\u00e4 saarnaamaan n\u00e4ille oppilaille, ett\u00e4 he oppisivat ja muistaisivat asiat paremmin kirjoittamalla k\u00e4sin omaan vihkoonsa\u2026 N\u00e4ille oppilaille, jotka ovat saaneet maistaa uuden OPS:n k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tieto on vuorovaikutteinen prosessi.<\/p>\n

 <\/p>\n

V\u00e4it\u00e4np\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oppilaat my\u00f6s muistavat hyvemmin ja syvemmin k\u00e4sittelem\u00e4ns\u00e4 tiedon kuin ne oppilaat, jotka kopioivat k\u00e4sin vihkoon opettajan 80-luvulta olevia piirtoheitinkalvoja.<\/p>\n

 <\/p>\n

Yksinkertaisessa pintapuolisessa muistitestiss\u00e4 he kuitenkin saattaisivat v\u00e4lill\u00e4 jopa h\u00e4vit\u00e4. Vanhat mittarit\u2026<\/p>\n

 <\/p>\n

On my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 ett\u00e4 digitalisaatio tuo lis\u00e4arvoa koko yhteiskuntaan esim. osallisuuden, demokratian ja syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyn muodossa. Koulun on tietty oltava t\u00e4ss\u00e4 prosessissa mukana ja varustettava lapset sellaisilla taidoilla ja tavoilla k\u00e4sitell\u00e4 ja suhtautua tietoon, ett\u00e4 nykyiset lapsemme eiv\u00e4t ainoastaan selvi\u00e4 tulevaisuudessa, vaan luovat sen. (Merisalo 2016)<\/p>\n

 <\/p>\n

Diginatiiveista puhuminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n usein turhana (Bennet 2010). Lapset ovat varsin konservatiivisia teknologian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja oppimisk\u00e4sityksiss\u00e4\u00e4n. Mutta jos opettajasta tulee Kansankynttil\u00e4 2.0 ja koulusta aidosti innovatiivinen ja verkostoitunut oppimisen keskus, niin aitoa digitaalistakaan oppimista ja kehityst\u00e4 ei voi est\u00e4\u00e4. (Korhonen et al. 2016).<\/p>\n

 <\/p>\n

Sara Sintonen piti loistavan esityksen digitaalisesta murroksesta. H\u00e4n kertoi muun muassa uusimmista tutkimuksista, joiden mukaan lasten muistamisessa ei ole eroa sen perusteella onko teksti luettu elektronisella laitteella vai paperilta. Aikuisilla (digiin kasvamattomat) t\u00e4llainen ero voidaan loihtia esiin puhtaan muistamisen suhteen. Saattaa jopa olla, ett\u00e4 tulevilla lapsillamme t\u00e4m\u00e4 ero k\u00e4\u00e4ntyy p\u00e4invastaiseksi ja digi on etu jo puhtaan muistamisenkin suhteen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Eri asia on sitten kuinka paljon muistamisella on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Ei toki paljon, mutta on muistettava (heh), ett\u00e4 muistaminen on kuitenkin arvokas ja kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 yll\u00e4pitoa vaativa ja ansaitseva kognitiivinen toiminto. Vaikka jotkut huoltajat tulevat opettajan p\u00e4\u00e4lle jo mist\u00e4 tahansa muistamista vaativasta koulusuoritteesta, niin opettajat n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin merkityksellisyyden lapsen kehityksen kannalta. On kenties lopulta jokseenkin samantekev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 asioita koulussa opetellaan muistamaan ja mit\u00e4 ei, kunhan t\u00e4t\u00e4(kin) tapahtuu. Silti preferoisin kertotaulujen muistamista Vanhan testamentin tapahtumien edelle.<\/p>\n

 <\/p>\n

”Educational change stands or falls on whether educators, students, and other learners find personal meaning in what they are learning and how they are learning.” (Fullan 2016) Kun koko ihmiskunnan tieto kulkee taskuissamme mukanamme, niin muistamisen tilalle astuu merkityksellisyys. Ja niinh\u00e4n sen aina piti menn\u00e4kin.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00c4HTEET:<\/p>\n

Sintonen, Sara (2018). Esitelm\u00e4 Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksessa syksy 2018.<\/p>\n

 <\/p>\n

Bennett, S., & Maton, K. (2010). Beyond the \u2018digital natives\u2019 debate: Towards a more<\/p>\n

nuanced understanding of students’ technology experiences.<\/p>\n

Journal of computer assisted<\/p>\n

learning, 26(5), 321-331.<\/p>\n

 <\/p>\n

Fullan, M. (2016). The New Meaning of Educational Change. 5th ed. New York:<\/p>\n

Teachers<\/p>\n

College Press.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lavonen, J., Korhonen, T., Kukkonen, M. & Sormunen, K. (2014) Innovatiivinen koulu.<\/p>\n

Teoksessa Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.). Rajaton luokkahuone. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus,<\/p>\n

86-113<\/p>\n

 <\/p>\n

Merisalo, M. (2016). Electronic capital: Economic and social geographies of digitalization.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vanhat mittarit eiv\u00e4t mittaa uusia taitoja kirjoitti joku HS:n mielipidepalstalla. Totta. Olen kuullut liian monta h\u00f6p\u00f6h\u00f6p\u00f6-esitelm\u00e4\u00e4 ja mielipidett\u00e4 siit\u00e4, kuinka lapset eiv\u00e4t opi, muista ja pysty keskittym\u00e4\u00e4n digitaalisten v\u00e4lineiden avulla.   Tied\u00e4n useita opettajia, jotka jakavat tunnin alussa digitaaliset muistiinpanonsa tunnista ja sill\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 asioista oppilaille s\u00e4hk\u00f6isesti. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oppilaat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 omilla huomioillaan ja jatkavat prosessia yhteisty\u00f6ss\u00e4 toistensa kanssa vuorovaikuttaen aikaan ja paikkaan sitoutumatta rakentaen yhteisi\u00e4 ja omia muistiinpanojaan ja teht\u00e4vi\u00e4 koskien opittavaa asiaa.   Haluaako joku menn\u00e4 saarnaamaan n\u00e4ille oppilaille, ett\u00e4 he oppisivat ja muistaisivat asiat paremmin kirjoittamalla k\u00e4sin omaan vihkoonsa\u2026 N\u00e4ille oppilaille, jotka ovat saaneet maistaa uuden OPS:n k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tieto on vuorovaikutteinen prosessi.   V\u00e4it\u00e4np\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oppilaat my\u00f6s muistavat hyvemmin ja syvemmin k\u00e4sittelem\u00e4ns\u00e4 tiedon kuin ne oppilaat, jotka kopioivat k\u00e4sin vihkoon opettajan 80-luvulta olevia piirtoheitinkalvoja.   Yksinkertaisessa pintapuolisessa muistitestiss\u00e4 he kuitenkin saattaisivat v\u00e4lill\u00e4 jopa h\u00e4vit\u00e4. Vanhat mittarit\u2026   On my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 ett\u00e4 digitalisaatio tuo lis\u00e4arvoa koko yhteiskuntaan esim. osallisuuden, demokratian ja syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyn muodossa. Koulun on tietty oltava t\u00e4ss\u00e4 prosessissa mukana ja varustettava lapset sellaisilla taidoilla ja tavoilla k\u00e4sitell\u00e4 ja suhtautua tietoon, ett\u00e4 nykyiset lapsemme eiv\u00e4t ainoastaan selvi\u00e4 tulevaisuudessa, vaan luovat sen. (Merisalo 2016)   Diginatiiveista puhuminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n usein turhana (Bennet 2010). Lapset ovat varsin konservatiivisia teknologian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja oppimisk\u00e4sityksiss\u00e4\u00e4n. Mutta jos opettajasta tulee Kansankynttil\u00e4 2.0 ja koulusta aidosti innovatiivinen ja verkostoitunut oppimisen keskus, niin aitoa digitaalistakaan oppimista ja kehityst\u00e4 ei voi est\u00e4\u00e4. (Korhonen et al. 2016).   Sara Sintonen piti loistavan esityksen digitaalisesta murroksesta. H\u00e4n kertoi muun muassa uusimmista tutkimuksista, joiden mukaan lasten muistamisessa ei ole eroa sen perusteella onko teksti luettu elektronisella laitteella vai paperilta. Aikuisilla (digiin kasvamattomat) t\u00e4llainen ero voidaan loihtia esiin puhtaan muistamisen suhteen. Saattaa jopa olla, ett\u00e4 tulevilla lapsillamme t\u00e4m\u00e4 ero k\u00e4\u00e4ntyy p\u00e4invastaiseksi ja digi on etu jo puhtaan muistamisenkin suhteen.   Eri asia on sitten kuinka paljon muistamisella on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Ei toki paljon, mutta on muistettava (heh), ett\u00e4 muistaminen on kuitenkin arvokas ja kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 yll\u00e4pitoa vaativa ja ansaitseva kognitiivinen toiminto. Vaikka jotkut huoltajat tulevat opettajan p\u00e4\u00e4lle jo mist\u00e4 tahansa muistamista vaativasta koulusuoritteesta, niin opettajat n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin merkityksellisyyden lapsen kehityksen kannalta. On kenties lopulta jokseenkin samantekev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 asioita koulussa opetellaan muistamaan ja mit\u00e4 ei, kunhan t\u00e4t\u00e4(kin) tapahtuu. Silti preferoisin kertotaulujen muistamista Vanhan testamentin tapahtumien edelle.   ”Educational change stands or falls on whether educators, students, and other learners find personal meaning in what they are learning and how they are learning.” (Fullan 2016) Kun koko ihmiskunnan tieto kulkee taskuissamme mukanamme, niin muistamisen tilalle astuu merkityksellisyys. Ja niinh\u00e4n sen aina piti menn\u00e4kin.   L\u00c4HTEET: Sintonen, Sara (2018). Esitelm\u00e4 Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksessa syksy 2018.   Bennett, S., & Maton, K. (2010). Beyond the \u2018digital natives\u2019 debate: Towards a more nuanced understanding of students’ technology experiences. Journal of computer assisted learning, 26(5), 321-331.   Fullan, M. (2016). The New Meaning of Educational Change. 5th ed. New York: Teachers College Press.   Lavonen, J., Korhonen, T., Kukkonen, M. & Sormunen, K. (2014) Innovatiivinen koulu. Teoksessa Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.). Rajaton luokkahuone. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus, 86-113   Merisalo, M. (2016). Electronic capital: Economic and social geographies of digitalization.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":16,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions\/5"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/16"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.opetta.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}