Aloitan erityisopetustunnin suunnittelun yleensä avaamalla iPhonen Office Lens -sovelluksen, jolla otan kuvia tarvitsemistani teksteistä, tehtävistä ja muista materiaaleista. Sovellus muuntaa analogisen tekstin digitaaliseksi ja muokattavaksi. Yleensä siirrän materiaalin OneNoteen, johon jatkan linkkien ja muun materiaalin keräämistä tuntia varten.
Itse tunnilla istun useimmiten oppilaiden kanssa pöydän ympärillä ja oma OneNoteni näkyy langattomasti datatykin heijastamana valkokankaalla. Tietokoneeni, joka on varustettu kosketusnäytöllä ja digikynällä, kiertää joko oppilailla tai on minun käsissäni ja teemme yhdessä tehtäviä sillä. Joskus oppilaat tekevät tehtävät omaan esim. kirjaansa ja minä demonstroin samaa OneNoten kautta valkokankaalla. Voin helposti suurentaa tarkasteltavat asiat koko taulun kokoisiksi ja merkitä eri asioita eri väreillä ja merkinnöillä. Monet hahmotushäiriöistä kärsivät oppilaat hyötyvät tällaisesta työskentelystä paljon. Myös monet motoriset ongelmat tulevat hyvällä tavalla ohitetuiksi tietokoneen avulla ja esimerkiksi useampikin autismin kirjon oppilas on kyennyt tekemään tehtäviä, jahka ne ovat digitaalisessa muodossa.
Toinen tapa erityisopetuksessani on lukivaikeuksia omaavan oppilaan varustaminen digitaalisilla taidoilla. Ennen pääosassa olivat äänikirjat, mutta Office Lensin avulla oppilas pystyy muuttamaan minkä tahansa kirjallisen materiaalin hetkessä äänikirjaksi omalla älypuhelimellaan. Kännykkä – tai haluttaessa tietokone – lukee siis oppilaalle suomeksi äänen tekstin, josta hän ottaa kuvan. Samoin oppilas pystyy itsekin lukemaan tekstiä usein paremmin kännykältään tai tietokoneelta, koska hän voi valita haluamansa kirjasimen, värin, rivivälin ja esimerkiksi kohdistaa vain yhden rivin näkyviin kerrallaan.
Oppituntien yhteissuunnittelu toisten opettajien kanssa tapahtuu Microsoft TEAMSin ja Yammerin viestien kautta, jotka tarjoavat paljon sähköpostia joustavamman tavan kommunikoida. Asiat ovat myös samalla sopivasti muistissa eikä jokaisen tarvitse erikseen kirjoittaa niitä omiin muistiinpanoihinsa. Yhteistyötä on myös helppo laajentaa muutamalla klikkauksella esimerkiksi opetusharjoittelijoiden tai didaktikkojen suuntaan. Tällainen aikaan ja paikkaan sitoutumaton yhteistyö onkin lähes ainoa mahdollisuus ja vapauttaa onneksi meidät vuorovaikuttamaan muista asioista läsnäollessamme.
Lähteet:
Jyrki Latokartano: ”Robotisaatio ja tulevaisuuden työelämä” -luento (28.9.2018)
Jari Lavonen: ”Innovatiivinen koulu” -luento (27.9.2018)
Lavonen, J., Korhonen T., Kukkonen, M. & Sormunen, K. (2014) Innovatiivinen koulu.
About Author
