Digitaalisen kulttuurin murros työssä ja vapaa-ajalla

Vanhat mittarit eivät mittaa uusia taitoja kirjoitti joku HS:n mielipidepalstalla. Totta. Olen kuullut liian monta höpöhöpö-esitelmää ja mielipidettä siitä, kuinka lapset eivät opi, muista ja pysty keskittymään digitaalisten välineiden avulla.

 

Tiedän useita opettajia, jotka jakavat tunnin alussa digitaaliset muistiinpanonsa tunnista ja sillä käsiteltävistä asioista oppilaille sähköisesti. Tämän jälkeen oppilaat täydentävät näitä omilla huomioillaan ja jatkavat prosessia yhteistyössä toistensa kanssa vuorovaikuttaen aikaan ja paikkaan sitoutumatta rakentaen yhteisiä ja omia muistiinpanojaan ja tehtäviä koskien opittavaa asiaa.

 

Haluaako joku mennä saarnaamaan näille oppilaille, että he oppisivat ja muistaisivat asiat paremmin kirjoittamalla käsin omaan vihkoonsa… Näille oppilaille, jotka ovat saaneet maistaa uuden OPS:n käsitystä siitä, että tieto on vuorovaikutteinen prosessi.

 

Väitänpä, että nämä oppilaat myös muistavat hyvemmin ja syvemmin käsittelemänsä tiedon kuin ne oppilaat, jotka kopioivat käsin vihkoon opettajan 80-luvulta olevia piirtoheitinkalvoja.

 

Yksinkertaisessa pintapuolisessa muistitestissä he kuitenkin saattaisivat välillä jopa hävitä. Vanhat mittarit…

 

On myönnettävä että digitalisaatio tuo lisäarvoa koko yhteiskuntaan esim. osallisuuden, demokratian ja syrjäytymisen ehkäisyn muodossa. Koulun on tietty oltava tässä prosessissa mukana ja varustettava lapset sellaisilla taidoilla ja tavoilla käsitellä ja suhtautua tietoon, että nykyiset lapsemme eivät ainoastaan selviä tulevaisuudessa, vaan luovat sen. (Merisalo 2016)

 

Diginatiiveista puhuminen nähdään nykyään usein turhana (Bennet 2010). Lapset ovat varsin konservatiivisia teknologian käytössään ja oppimiskäsityksissään. Mutta jos opettajasta tulee Kansankynttilä 2.0 ja koulusta aidosti innovatiivinen ja verkostoitunut oppimisen keskus, niin aitoa digitaalistakaan oppimista ja kehitystä ei voi estää. (Korhonen et al. 2016).

 

Sara Sintonen piti loistavan esityksen digitaalisesta murroksesta. Hän kertoi muun muassa uusimmista tutkimuksista, joiden mukaan lasten muistamisessa ei ole eroa sen perusteella onko teksti luettu elektronisella laitteella vai paperilta. Aikuisilla (digiin kasvamattomat) tällainen ero voidaan loihtia esiin puhtaan muistamisen suhteen. Saattaa jopa olla, että tulevilla lapsillamme tämä ero kääntyy päinvastaiseksi ja digi on etu jo puhtaan muistamisenkin suhteen.

 

Eri asia on sitten kuinka paljon muistamisella on ylipäätään merkitystä. Ei toki paljon, mutta on muistettava (heh), että muistaminen on kuitenkin arvokas ja kehittämistä sekä ylläpitoa vaativa ja ansaitseva kognitiivinen toiminto. Vaikka jotkut huoltajat tulevat opettajan päälle jo mistä tahansa muistamista vaativasta koulusuoritteesta, niin opettajat näkevät tämänkin merkityksellisyyden lapsen kehityksen kannalta. On kenties lopulta jokseenkin samantekevää, että mitä asioita koulussa opetellaan muistamaan ja mitä ei, kunhan tätä(kin) tapahtuu. Silti preferoisin kertotaulujen muistamista Vanhan testamentin tapahtumien edelle.

 

”Educational change stands or falls on whether educators, students, and other learners find personal meaning in what they are learning and how they are learning.” (Fullan 2016) Kun koko ihmiskunnan tieto kulkee taskuissamme mukanamme, niin muistamisen tilalle astuu merkityksellisyys. Ja niinhän sen aina piti mennäkin.

 

LÄHTEET:

Sintonen, Sara (2018). Esitelmä Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksessa syksy 2018.

 

Bennett, S., & Maton, K. (2010). Beyond the ‘digital natives’ debate: Towards a more

nuanced understanding of students’ technology experiences.

Journal of computer assisted

learning, 26(5), 321-331.

 

Fullan, M. (2016). The New Meaning of Educational Change. 5th ed. New York:

Teachers

College Press.

 

Lavonen, J., Korhonen, T., Kukkonen, M. & Sormunen, K. (2014) Innovatiivinen koulu.

Teoksessa Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.). Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS-kustannus,

86-113

 

Merisalo, M. (2016). Electronic capital: Economic and social geographies of digitalization.

About Author

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *